Lasten ohjelmia

Oktonautit: Päähenkilöt (4 kpl) – poikia (Sivuhahmona tyttö, joka on sentään pätevä teknikko)
Franklin: Päähenkilö – poika (Sivuhahmoina myös tyttöjä. Tytöt ovat tyttömäisen söpöjä ja vähän arkoja, useimmat tyttöhahmot lässyttävät)
Tuomas-veturi: Päähenkilö – poika (10:stä päähenkilöstä 1 tyttö)
Touhulan väki: Päähenkilö – poika (Sivuhahmoina 1 poika, 2 tyttöä)
Dinojuna: päähenkilö – poika
Pingu: päähenkilö – poika (Melko sukupuolineutraali hahmo. Sukupuoli tulee mieleen ehkä siinä vaiheessa, kun Pingulle syntyy sisko. Piti kuitenkin vielä tarkistaa, että netissä Pingu oli ”he”, kuten arvelinkin. Olisi voinut olla minusta myös ”it” tai vain salaperäisesti Pingu.)

Kuten huomaatte, lastenohjelmatuntemukseni on vielä hieman suppea, mutta täytyy sanoa, että valikoiman kasvaessa yksi asia on alkanut hieman tökkiä…

P.S. Mainitkaapa kommenttiboksissa lastenohjelmia, joiden päähenkilö on tyttö, ja joita ei ole suunnattu yksinomaan tytöille, vaan kaikille lapsille. Minä en tiedä yhtään. (Paitsi Hertan, joka – noh – ei uppoa meikäläisen makuun lainkaan. Piste sillekin ohjelmalle kuitenkin säännöstä poikkeamisesta.)

Mainokset

9 comments on “Lasten ohjelmia

  1. Moon Mamma sanoo:

    Siis, joo! Tätähän vois jatkaa loputtomiin. Muumilaakson tarinoita: Päähenkilö – poika (tosin vahvoja naissivurooleja, joilla toisinaan myös ”oma” teemajakso). Teletapit on melko androgyynejä, vaikka Tiivi-Taavilla ja Hipsulla onkin ainakin suomeksi dubattuna miespuolinen ääni. (En ole ikinä nähnyt englanniksi enkä muuten tiedä, millä pronominilla ”heihin” viitataan.) Tiivi-Taavillakin on käsilaukku rakkain tavara, plussaa tästä. :)

    Eikä pelkästään lastenohjelmat, vaan myös lastenlaulut. Kerran kirjoitin jo omaan blogiin kahden liuskan paasauksen aiheesta, mutten sitten viitsinyt/jaksanut julkaista sitä. Lastenlauluja tosin löytyy tytöistäkin, mutta ne on yleensä aika ”sieviä” (tyyliin ”sukat on sillä makkaralla ja lentää se päivänkakkaralla jne.”) Peppi Pitkätossu taitaa olla ainoa laulu, jossa tyttö on vahva ja aktiivinen toimija. (Maijall´ oli karitsassakin omistaja ei saa edes sitä halvatun lammasta kuriin!)

    ”Äiti antoi mulle rahaa, osta vähän kalaa. Minä poika pyydystinkin suuren suuren valaan” lauletaan meidän perheessä poikkeuksetta ”minä tyttö”. :) No exceptions.

  2. puolitie sanoo:

    Lauluissa on kyllä kieltämättä se hyvä puoli, että niihin pääsee itse käsiksi, jos vain keksii :) Niissä ehkä osin tuota asetelmaa selittää se, että monet lastenlaulut on melko vanhoja. Esim. minun osaamani lastenlaulut ovat lähes kaikki niitä, joita laulettiin jo kun olin lapsi. (Jos sulla on tallessa jossain se teksti, niin julkaise ihmeessä, olen utelias :) )

  3. Lilli sanoo:

    Miten ois Maija Mehiläinen, eikös se ole tavallaan suunnattu myös pojille tai kaikille siis?! Tosiin siitä on tosi kauan aikaa, kun olen oikeasti kyseistä ohjelmaa katosonut ihan ajatuksen kanssa. :) Eli voi hyvinkin olla, että ohjelma on tyttömäinen.

  4. puolitie sanoo:

    Totta! Maija Mehiläinen on tosiaan poikkeus :) Siinähän Maija taitaa olla juurikin enempi se utelias menijä ja Ville arkajalka, noin anti stereotyyppisesti. Minullakin muistikuvat kyseisestä sarjasta ovat etäisiä, mutta minustakin tuo on ihan kaikille lapsille suunnattu.

  5. Moon Mamma sanoo:

    Joo, Maija Mehiläinen on muuten poikkeus sääntöön. Ja miksei niitä voisi jo tehdä enemmän kun eletään sentään jo 2000-luvun toista vuosikymmentä? Ihmettelen kovin.

    Ajattelin kanssa tuota samaa, että lastenlauluissa kuvastuu se aika jona ne on tehty ja monet ”klassikot” on tosi vanhoja. Ja sitten toinen juttu on se, että uudemmissa lastenlauluissa laulajat on usein miehiä (tai niissä bändeissä, mitä tuo yksi suostuu kuuntelemaan, siis Fröbeli, Heinämäki ja Pellakaija Pum) niin luonnollisesti subjekti on silloin miespuolinen. (Paitsi nyt kuin tilauksesta mulla soi juuri päässä Aila Sinkkosen ”Kamala Amalia”-laulu, jossa Amalia-niminen kärpänen istuskelee lehmänläjän päällä, kallistaa villisti pikaria, polttelee sikaria ja juttelee kamalia. :D :D Vähän säröä perinteiseen naiskuvaan sentään. :)

    Ja se teksti: En minä viitsi sitä jupinaa enää julkaista, kun nykyään olen Aurinkoinen :) (Kirjoitin sen silloin muinaishistoriallisina aikoina jos muistat. ;) Ehkä siitä voisi poimia joskus oleellisen ja katsoa jääkö mitään julkaistavaa. :D

  6. Anna-Kaisa sanoo:

    Tunnustuksia satelee mun blogissani ;)

  7. puolitie sanoo:

    Kiitos :) Täytyypä paneutua asiaan!

  8. minnemonne sanoo:

    Hyvä kirjoitus! Inspiroiduin kirjoittamaan omaan blogiinikin – asian vierestä, mutta kuitenkin :)

    http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html

  9. puolitie sanoo:

    Kiitos! Käväisinkin jo kurkkaamassa blogisipuolella :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s